keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Hämeenlinna 186 km

Helmikuu
pakkasta seitsemän astetta

Niihin aikoihin elin pelkillä appelsiineilla

Kekkosenkatu
Atk-ohjelmoijan lämpimät sormet ihollani
Televisiossa mainoskatkojen välissä Greyn Anatomiaa
eikä hetkeäkään irti sinusta

Ennen kuin nyt

Kuulokkeissa
Anna Puu laulaa siitä, mitä joskus oli
Hankala hengittää kun muistan
kosketukset
kuiskaukset
typerän naurusi
ja sen kuinka suljit oven nenäni edestä

Vihreät kenkäni löivät askelteni tahtia
kadotessani elämästäsi

Takaisin tässä
Kokemäenjoen rannalla
Hämeenlinnaan on ikuisuus
enkä ole koskaan
rakastanut sinua yhtä kipeästi kuin nyt

5 kommenttia:

  1. En ymmärrä runoista paljoakaan, mutta tämä on todellakin hyvin onnistunut erilainen tapa käyttää hyödyksi annetut sanat!

    VastaaPoista
  2. Annetut sanat sopivat rakkausrunoosi loistavasti!

    Hyvin tiivistetty!

    VastaaPoista
  3. Miten haikeaa... oi :) tyylikäs runo! Pidin tästä kovasti.

    VastaaPoista
  4. Kaunista! Myös minä pidin tästä kovasti. Ja olen samaa mieltä siitä, että annetut sanat sopivat hyvin runoosi.

    VastaaPoista
  5. Oli hauskaa että käytit tarinan ilmaisuun runoa, en osannut odottaa sellaista. Ja runo oli vieläpä hyvä ja toimiva.

    VastaaPoista