- Elä potkiskele niitä kiviä siinä maassa koko ajan. Siun pitäs vähän piristyä! Siulla vois olla hauskaa jos muuttaisit asennettas. Vai eikö kaupungin pojalle kelpaa nämä maalaistollojen riennot?
- Enhän mä mitään sellasta oo sanonu. Tää on vaan vähän turhan perinteistä ja tylsää juhannuksen viettoa meikän maulle.
- Niin, kyllähän mie sen ymmärrän. Kyllä kaupungissa varmaan riittäis menoa ja meininkiä siun kaltaselle. Mie oon kyllästyny jahkaamaan tässä siun kanssa koko ajan. Tuukko tanssimaan vai lähekkö saattamaan miut kotio? No, älä ny niin hämmentyneeltä näytä. Ei kai näin nättiä likkaa uskaltas yksin lähteä päästää kotio kävelemään.
- Mitä? E-en mä tiiä... Tai siis, ei toi tanssiminen oo kauheasti mun juttu. Mut kai mä sua voisin saattamaan lähtee.
- No mie tässä oottelinki että koska sie tulisit järkiis. Lähetäänpä sitte!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tässä ainakin kiteytyy hyvin kaikki mitä oli tarkoituskin, kaikki oleellinen selviää.
VastaaPoistaHauska ja hieno teksti :D puhelias maalaistyttö ja vähän jäykkä kaupunkilaispoika löytyivät tekstistä, hyvä dialogi :)
VastaaPoistaKaikki pyydetyt ainekset löytyvät tiiviistä dialogistasi.
VastaaPoistaTyttö on hauskan poikkeuksellisesti se aktiivisempi osapuoli ja poika ujompi.
Hauska dialogi. Varsinkin tytön persoona tuli hyvin esille, tomera ja ujostelematon maalaistyttö.
VastaaPoista